Historia - kasvua vuodesta 1898

1898: Alku

Paraisten avolouhoksella louhittiin kalkkikiveä, joka poltettiin ja myytiin tämän jälkeen mm. paperitehtaisiin, rautatehtaisiin ja sulfiittiselluloosatehtaisiin. 1910-luvulla alkoi sementinvalmistus. Murskattua kalkkikiveä käytettiin pääasiassa maatalouskalkkina.

1910: Toiminta Lappeenrannassa alkoi

Yhtiö laajensi toimintaansa Lappeenrantaan vuonna 1910 ja ensimmäinen kuilu-uuni rakennettiin. Nämä kaksi paikkakuntaa ovatkin aina nykypäivään saakka muodostaneet kalkkiteollisuuden ytimen. Näistä Lappeenranta on Nordkalkin suurin toimipaikka.

1970-luku: Uudet tarpeet

Vielä 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alkuvuosina kalkkia käytettiin pääasiassa rakennusmateriaalin raaka-aineena, selluloosateollisuudessa ja maanviljelyksessä. Sitä mukaa kun Suomessa alkoi kehittyä modernia terästeollisuutta, syntyi tarpeita aivan uudentyyppiselle poltetulle kalkille. Tästä alkoi yhtiön prosessi- ja tuotekehittely, joka jatkuu edelleen. 1970- ja 1980-luvuilla yhtiö panosti voimakkaasti maatalouskalkin kehittämiseen yhä kilpailukykyisempään suuntaan. Samoihin aikoihin perustettiin Siikaisten ja Vampulan louhokset.

1980-luku: Pohjolan suurin kalkintuottaja

Nykyistä tuotantoa Storugnsissa Gotlannissa

1980-luvun alussa yhtiö teki kaksi merkittävää päätöstä, joilla tuli olemaan suuri merkitys tulevan kehityksen kannalta. Pohjolan suurin kalkkikiviesiintymä, Storugns Gotlannissa, liitettiin Partekin toimintaan perustamalla yhteisyritys Euroc Mineralin kanssa. Samoihin aikoihin muodostettiin myös toinen yhteisyritys yhdessä sveitsiläisen Plüss-Stauferin ja suomalaisen Ruskealan Marmorin kanssa. Tämän yhteisyrityksen, Suomen Karbonaatin, tarkoituksena oli tuottaa paperipigmenttiä, jonka raaka-aineena käytettäisiin Lappeenrannan valkoista kalkkikiveä.

1980-luvun puolivälissä Partekin kalkkiteollisuus oli kehittynyt niin vahvaksi, että yhtiö asetti tavoitteekseen tulla Pohjolan suurimmaksi kalkintuottajaksi. Kalkkiliiketoiminta yhtiöitettiin elokuussa 1991 Nordkalk Oy Ab:ksi. Yrityshankinnat, joihin kuuluivat Ruskealan Marmori 1988, Euroc Mineral 1990 ja Lohja Oy Ab:n mineraaliteollisuus 1992, tekivät Partekin tytäryhtiöstä Nordkalkista Suomen ja Ruotsin johtavan kalkintuottajan. Yrityksen hyvä orgaaninen kasvu sekä paperi- että terästeollisuudessa 1990-luvun puolivälissä auttoi sitä näissä laajentumispyrkimyksissä.

1990-luku: Johtava kalkintuottaja Itämeren alueella

Vuonna 1995 määriteltiin Nordkalkin uusi strategia: olla johtava kalkkikiven tuottaja koko Itämeren alueella. Tässä vaiheessa myös Baltian maat astuivat mukaan kuvaan; Virosta ostettiin sekä kalkkikivikaivos että dolomiittikaivos, ja vuonna 1998 yritys hankki omistukseensa Viron johtavan poltetun kalkin tuottajan, Rakke Lubjatehase AS:n.

Vuonna 1996 Rautaruukin kalkinpolttotoiminnot Raahessa ja vuonna 1997 SSAB Tunnplåtin kalkinpolttotoiminnot Ruotsissa siirtyivät Nordkalkille. Kaikki tämä voidaan nähdä osoituksena Nordkalkin nauttimasta luottamuksesta terästeollisuuden kalkintuottajana.

Nordkalk alkoi laajentaa toimintaansa myös Puolassa, ja ensimmäinen toimisto avattiin Gdanskissa vuonna 1997. Yhtiön nimeksi tuli Partek Nordkalk Polska Sp. z.o.o. Seuraavana vuonna perustettiin yhtiön pääkonttori Varsovaan. Vuonna 1999 hankittiin kalkkitehdas ja kalkkiesiintymä Slawnosta, joka sijaitsee noin 120 km Varsovasta kaakkoon.

2000: Johtava kalkintuottaja Pohjois-Euroopassa

Szczecinissä Pohjois-Puolassa otettiin käyttöön uusi jauhatuslaitos vuoden 2000 alussa. Se tuottaa lähimarkkinoille kalkkikivijauhetta, jota käytetään voimalaitosten savukaasujen puhdistukseen ja asfaltin täyteaineeseen.

Kesäkuussa vuonna 2000 Nordkalk hankki omistukseensa 80 % eteläisessä Puolassa sijaitsevan Miedzianka-nimisen kalkkikiviyhtiön osakkeista. Nordkalk Miedzianka S.A-yhtiöllä, josta Nordkalk omistaa 96 %, on hallinnassaan yksi maan suurimmista kalkkikiviesiintymistä. Sittemmin Nordkalk on lunastanut Miedziankan koko osakekannan, ja kaikki toiminnot Puolassa keskitettiin 1.3.2005 alkaen yhtiöön Nordkalk Sp. z o.o.

Etelä-Puolan Wolicassa sijaitsevalle kalkkiesiintymälle myönnettiin kaivosoikeudet, ja uusi mylly valmistui vuonna 2001. Merkittävimmät markkinat Puolassa ovat savukaasujen puhdistus ja asfalttiteollisuus.

2002: Uusi omistaja

NK-Holding Oy Ab ja KONE-konserniin kuuluva Partek Oyj Abp allekirjoittivat 3.12.2002 sopimuksen, jonka mukaan NK-Holding ostaa Nordkalk Oyj Abp:n koko osakekannan Partekilta. Kauppa saatiin lopullisesti päätökseen 12.2.2003.

NK-Holdingin omistavaan suomalaiseen sijoittajaryhmään kuuluvat Ahlström Capital Oy, CapManin hallinnoimat rahastot sekä ryhmä institutionaalisia sijoittajia, mukaan lukien Stiftelsen för Åbo Akademi, Veritas-ryhmä, Alandia-Bolagen ja Svenska litteratursällskapet i Finland. (CapManin hallinnoimat rahastot luopuivat osuudestaan lokakuussa 2006. Katso nykyiset osakkeenomistajat.) 

2004: NK-Holding muuttui Nordkalkiksi

29.2.2004 Nordkalk sulautui NK-Holding Oy Ab:hen, joka muutti samalla nimensä Nordkalk Oyj Abp:ksi.

2005: Laajentuminen Venäjälle

Syksyllä 2005 Nordkalk osti Pietarin alueella sijaitsevan Alekseevkan kalkkitehtaan, joka sijaitsee samannimisessä kylässä noin 120 kilometriä Pietarista länteen. Kaupan myötä Nordkalk saavutti sillanpääaseman, joka mahdollistaa liiketoiminnan laajentamisen hallitusti myös Venäjän muille kasvukeskusalueille.

2007: Uusi kalkkiuuni Norjassa

Norjalaisen NorFraKalk AS:n Verdaliin rakennuttama kalkkiuuni otettiin käyttöön marraskuussa 2007. NorFraKalkin omistavat puoliksi Nordkalk Oyj Abp ja Franzefoss Minerals AS.

2009: Muutoksia Nordkalkin omistajarakenteessa

Nordkalkin omistavat Rettig Group Oy Ab (49 %) ja ryhmä teollisia sekä institutionaalisia sijoittajia.

2010: Rettig Groupille Nordkalkin täysi omistus

Rettig allekirjoitti 19.5.2010 muiden Nordkalkin osakkaiden kanssa kauppasopimuksen, jonka seurauksena Rettigin omistusosuus Nordkalkista nousi 49 %:sta 100 %:iin.